Tähteeksi oli jäänyt punaista soijarouhepestopastaa, sellaista jota hyvien juhlien jälkeen keitetään aamuyöstä, ja vielä parempien jälkeen aamukymmeneltä. Muutaman haarukallisen jälkeen hartaasti odotettu mössö unohtuu tavallisesti kattiloineen päivineen liedelle tai tiskipöydälle, josta se seuraavana aamuna siirretään vaivihkaa ja kovasti kuivahtaneena jääkaapin uumeniin.
Ensimmäinen ajatukseni oli tehdä täytettyjä vihanneksia, mutta sitten totesin ajatuksen makaroonitäytteestä jotenkin liian perverssiksi. Tyydyin kaatamaan seoksen uunivuokaan, ja kuoruttamaan sen pakastepinaatin ja lähikaupassa tarjouksessa olleen kotijuuston seoksella. Seuraavaksi koko komeus nostetaan lämpimään uuniin, ja yritetään ottaa pois ajoissa ja sopivasti ruskistuneena.
